Käsikirjoitus: Sam Raimi, Ivan Raimi, Alvin Sargent
Ohjaus: Sam Raimi
Kesto: 2h 20min
Maa: USA
Genre: Toiminta / Sarjakuva
Media: Finnkino
Marvelin sarjakuviin perustuvan kolmannen Spider-Manin juoni liikkuu Peter Parkerin eli Hämiksen (Tobey Maguire), hänen tyttöystävänsä, Mary Janen (Kirsten Dunst) ja kolmen superrikollisen ympärillä. Mary Janen rakentaessa uraansa, Peter Parker haaveilee kosivansa häntä. Peterin vanha kaveri, Harry Osborn (James Franco) astuu isänsä saappaisiin Vihreänä menninkäisenä ja haluaa kostaa isänsä kuoleman Spider-Manille. Samalla vankikarkuri Flint Marko (Thomas Haden Church) eksyy alueelle, jossa tehdään tieteellistä hiukkaskoetta ja muuttuu kokeen seurauksena Hiekkamieheksi. Kolmantena uhkana Spider-Man kohtaa ulkoavaruudesta tulleen symbiootin, joka naamioituu Hämis-puvun muotoon ja samalla muuttaa Peter Parkerin persoonallisuuden paljon synkempään suuntaan, tuoden esiin hänen pimeän puolensa. Lopulta symbiootin avulla syntyy Venom -niminen superrikollinen (Topher Grace). Kaiken tämän lisäksi kuvioihin astuu Gwen Stacy (Bryce Dallas Howard), jolla on oma osuutensa Peter Parkerin ihmissuhteissa.
Spider-Man leffojen esiintyjäkaarti on pysynyt edelleen samana. Tobey Maguire (Seabiscuit, Wonder Boys) on Peter Parker alias Spider-Man. Hän sopii rooliin täydellisesti hieman nörttimäisellä olemuksellaan. Samalla hän onnistuu hyvin tuomaan esiin Spider-Manin pimeän sekä Peter Parkerin tunnepuolen. Kirsten Dunst (Marie Antoinette, Wimbledon) loistaa kauniina Mary Jane Watsonina. Hänestä ei yhtään jää jälkeen elokuvan uusi nainen, Bryce Dallas Howardin (Lady in the Water, The Village) näyttelemä Gwen Stacy. Nainen on ilmetty Gwen Stacy vaaleiden kutriensa kanssa. James Franco (Flyboys, Tristan + Isolde) on Harry Osborn alias Vihreä menninkäinen ja suoriutuu roolistaan perusvarmuudella. Uutena kasvona mukana on kivikasvoinen Thomas Haden Church (Spanglish, Sideways), joka näyttää ja esittää täydellisesti Hiekkamiestä. Mies veti 16 kuukauden treenijakson fyysistä rooliaan varten. Topher Grace (That 70's Show, Mona Lisa Smile) ei täysin vakuuttanut Eddie Brockina, mutta onnistuu silti välillä tuomaan hyvin esiin Venomin psykoottisen puolen. Topher on suuri sarjakuvafani ja hän jättäytyikin pois That 70's Showsta ja treenasi 6 kuukautta voidakseen näytellä Venomin osan. Tarkka katsoja voi pongata jälleen Spider-Manin luojan, vanha herra Stan Leen cameo-roolissa. Sam Raimin vanha kaveri, Bruce Campbell vetää myös tuttuun tapaan pienen ja hauskan roolin leffassa.
Joku voi sanoa tai ajatella, että Spider-Man 3 on liian täyteen tungettu hahmoja ja tapahtumia, varsinkin kun Spider-Manilla on vastassaan kolme eri superroistoa. Minua tapahtumien paljous ei häirinnyt, vaan tuttuun tapaan elokuva viihdytti ja piti otteessaan loppuun asti. Juoneen mahtuu yllätyksiä ja käänteitä, sekä toimintaa ja tunteita. Tietysti usean vastustajan mukana olo aiheuttaa sen, että hahmojen taustoihin tai sielunelämään ei pystytä täysin tarkasti syventymään. Juonen viimeistelemiseen olisi voitu panostaa enemmän ja asiat tehdä eri lailla, varsinkin kun ensin taistellaan ja sitten ollaankin jo tekemässä sovintoa. Muutama aukkokohta tai outo ratkaisu annettakoon anteeksi. Selitys löytyy varmasti siitä, että alunperin Raimin veljesten käsikirjoitus oli niin pitkä, että siitä olisi saanut kaksi elokuvaa.
Hämiksen vastustajista Hiekkamies on ehdottomasti yksi parhaiten tietokoneella tehdyistä hahmoista. Varsinkin Flint Markon muuttuminen ja ilmeikkäät ensiaskeleet Hiekkamiehenä olivat upeasti tehty. Efektit ja tehosteet ovat huippuluokkaa. Erikoisefektien tekijät käyttivätkin Hiekkamiehen tehosteiden tekoon kolme vuotta, tutkien tarkasti miten hiekka käyttäytyi eri tilanteissa. Hiekkamies oli leffan paras superroisto. Hänen ja Hämiksen kaksintaistelut olivat elokuvan parasta ja kekseliäintä antia, erityisesti silloin kun Hiekkamies oli puoliksi ihmismuodossa. Leffan lopussa hahmon muuttuminen valtaisaksi hiekkahirviöksi oli tylsä ratkaisu. Mies miestä vastaan sitä pitää taistella, eikä pikkumiehet vastaan iso hirviö.
Uusi Vihreä menninkäinen ei säväyttänyt. Menninkäisen aseistusta ja pukua oli nuorennettu, mikä sopii Harry Osbornin imagoon, mutta pahiksena hahmo ei vain ollut niin pelottavan näköinen kuin ensimmäisessä Spider-Manissa. Heidän välisistä taisteluista paras olikin Peter Parkerin ja Harry Osbornin alter egojen kohtaaminen, pukujen ja naamioiden roikkuessa narikassa. Venom ja symbioottipuku olivat hyvin tehty ja tämä pahis näytti myös pahikselta. Hänen ja Hämiksen väliset taistelut olivat brutaaleja. Ylipäätään toimintakohtaukset olivat vauhdikkaita, mutta välillä tuntui, että vauhtia oli liikaakin. Hämis hyppii seinillä, Menninkäinen lentää perässä ja kamera heiluu ympäriinsä. Hiukan rauhallisemmallakin kuvauksella ja leikkauksilla olisi muutama taistelu voitu tehdä.
Jos pitää verrata tätä aikaisempiin kahteen Spider-Man elokuvaan, niin tämä oli kolmikosta huonoin. Tämä ei tarkoita, että Spider-Man 3 olisi huono leffa. Se on hyvä ja viihdyttävä elokuva kaikin puolin.
Info / Palkinnot / Muuta triviaa
Spider-Man 3 rikkoi ennätyksiä tulleessaan elokuvateattereihin. Se keräsi kassatuloja ensi-iltanaan 59.3 miljoonaa dollaria, mikä oli yhden päivän lipunmyyntiennätys. Samoin se sai kassatuloja n. 151 miljoonaa dollaria koko ensi-iltaviikonlopun aikana, mikä oli myös uusi ennätys. Molempia aikaisempia ennätyksiä piti hallussaan Pirates of the Caribbean: Dead Man's Chest. Spider-Man 3 näytettiin ensi-iltanaan 4.252 elokuvateatterissa, mikä oli myös uusi ennätys. Elokuvan budjetti oli elokuvahistorian kallein: 250 miljoonaa dollaria.
BAFTA-gaalassa ja monissa muissa palkintotilaisuuksissa elokuva on ollut ehdolla parhaista erikoistehosteista.
Tähdet:
Arvostelija: RetroUljas
Arvostelija: RetroUljas
Tähdet:
Arvostelija: Simpe
Arvostelija: Simpe
© RetroUljas, lisätty 11.1.2011
Leffaraatiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti