Käsikirjoitus: Mark Steven Johnson
Ohjaus: Mark Steven Johnson
Kesto: 1h 52min
Maa: USA
Genre: Toiminta / Sarjakuva
Media: Finnkino
Ghost Rider perustuu Marvelin sarjakuvahahmoon, joka teki ensi-esiintymisensä Marvel Spotlight -lehden numerossa 5 vuonna 1972. Myöhemmin hahmo sai oman nimikkolehtensä. Elokuvassa Aaveajajan taru saa alkunsa, kun stunt-motoristi Johnny Blaze tekee nuoruudessaan sopimuksen paholaisen kanssa, pelastaakseen syöpää sairastavan isänsä hengen. Syöpä paranee, mutta isä menettää henkensä melkein heti erään moottoripyörätemppunsa aikana. Johnny jättää kaiken taakseen, mukaan lukien tyttöystävänsä Roxannen. Vuosia myöhemmin Johnny Blaze (Nicolas Cage) on tunnettu stunt-motoristi ja temppujen tekijä. Hänen ja tv-reportterina toimivan Roxannen (Eva Mendes) tiet yhtyvät jälleen. Kuvioihin palaa myös Mefisto (Peter Fonda), jonka poika Mustasydän (Wes Bentley) aikoo syöstä isänsä vallasta. Mustasydän yrittää hankkia käsiinsä San Venganzan sielusopimuksen, jonka avulla hän loisi helvetin maan päälle. Mefiston käskystä Johnny Blazesta tulee Aaveajaja. Palava nahkatakkinen luuranko, joka ajaa tulisella prätkällä tehtävänään metsästää Mustasydän ja tämän apurit.
Johnny Blazea esittää Nicolas Cage (World Trade Center, Lord of War). Hän on suuri sarjakuvafani sekä Ghost Rider -fani. Siitä kertoo jo miehen aikoinaan ottama Ghost Rider tatuointi (joka jouduttiin peittämään meikillä elokuvan aikana) tai se, että hän on antanut pojalleen nimeksi Kal-El (Teräsmiehen oikea nimi). Nicolas Cagen nimi on monesti liitetty erilaisiin sarjakuvista kertoviin elokuviin, mutta nyt ensimmäistä kertaa hän pääsee toteuttamaan intohimonsa. Vaikka häneltä löytyy fanipohjaa, niin jotenkin itse rooli jäi vaisuksi. Tähän voi osasyynä olla elokuvan käsikirjoitus, joka kuvaa Johnny Blazen hieman outona ihmisenä, joka naukkailee karkkidrinksuja. Tämä ei todellakaan ollut Cagen parhaita roolisuorituksia. Aaveajajan päävastustajaa, Mustasydäntä esittävä Wes Bentley (American Beauty) ei myöskään vakuuta. Hänen roolinsa oli virnuilla vain pahantahtoisesti. Positiivisesti yllätti Eva Mendes (2 Fast 2 Furious, Once Upon a Time in Mexico) näytellessään Roxannea. Hän oli seksikäs ja hurmaava näky valkokankaalla ja lisäksi onnistui myös näyttelijäntyössään. Välillä kylläkin tuntui, että neidon kaula-aukkoa esiteltiin vähän liikaakin. En tiedä, edesauttoiko tämä kyseinen seikka, että neidon suoritus jäi mieleen positiivisesti. Veteraaninäyttelijä Sam Elliott (Hulk, We Were Soldiers) oli salaperäinen Caretaker, joka auttoi Johnny Blazea elokuvan aikana. Hän oli myös karismaattinen ja erinomainen roolissaan.
Yleensä sarjakuviin perustuvissa elokuvissa alamäki voi alkaa jo siitä, että elokuvan juoni eroaa liikaa esikuvastaan. Itse en tykkää, jos hahmojen alkuperää mennään liikaa muuttamaan. Tästä hyvänä esimerkkinä Hulk-elokuva. Leffan juoneen on sekoitettu eri aikakausien kolmea Ghost Rider -legendaa keskenään. Tämä nykyajan Ghost Rider on sarjakuvissa esiintyneen Johnny Blazen ja Danny Ketchin sekoitus. Syntytarina on hieman erilainen kuin sarjakuvissa, mutta se ei tällä kertaa hirveästi häirinnyt. Trailerin perusteella ennakko-odotukset olivat korkealla. Varmaan liiankin korkealla, koska elokuva oli pettymys. Sitä voisi sanoa, että jos olet nähnyt trailerin, niin olet nähnyt elokuvan kaikki parhaat kohdat. Elokuvan juonessa oli muutamia outoja ratkaisuja ja aukkoja tarinan kerronnan osalta. Sitä olisi myös toivonut, että Caretakerilla olisi ollut isompi rooli.
Elokuvassa oli hauskojakin hetkiä, joista parhaiten jäi mieleen, kun Johnny Blaze teki peilin edessä naamallaan ilmeitä matkien luurankoa. Siitä en taas tykännyt, että huumoria oli liitetty tökerösti Ghost Riderin hahmoon. Kun Ghost Rider näyttää poliiseille keskisormea ja nauraa räkäisesti päälle, en voinut muuta kuin pyöritellä päätäni ja todeta, ei näin. Minulle hahmo on synkkä koston henki, joka ei vitsaile mennessään, vaan hoitelee armotta syylliset. Huippukohdat olivat ehdottomasti Johnny Blazen ensimmäinen tuskantäyteinen muuttuminen Aaveajaksi sekä kohtaus, jossa Ghost Rider ajaa prätkällään pilvenpiirtäjän seinää ylös ja alas. Siinä oli sellaista mahtifiilistä. Aaveajajan taisto helikopterin kanssa oli taas varsin hölmö ja tarpeeton kohtaus. Ja tämän kohtauksen toteutukseen ohjaaja oli jopa käyttänyt omia rahojaan. Hukkaa menivät nekin dollarit. Tietokone- ja erikoisefektit ovat suuressa osassa elokuvassa. Osassa on onnistuttu hyvin, osa olisi taas kaivannut hieman viilausta.
Odotin myös kunnon turpahippasia Aaveajajan, Mustasydämen ja tämän apureiden välillä, jossa seinät olisivat kaatuneet ja kaikki osapuolet olisivat saaneet kunnon kyytiä, mutta turhaan. Apureista ei haastetta ollut ja lopputaistelukin Mustasydäntä vastaan oli varsin lyhyt ja ponneton (saman virheen ohjaaja teki jo Daredevilissä). Onhan Aaveajaja tietysti pysäyttämätön koston henki, mutta jotain olisin kaivannut lisää. Tällä kertaa Aaveajajan voimien osoitukset jäivät vain tuohon pilvenpiirtäjän seinällä ajeluun ja kettingin heilutteluun.
Ohjaaja Mark Steven Johnsonin toinen visio sarjakuvaelokuvien parissa ei mennyt aivan nappiin, kuten ei monen mielestä hänen ensimmäinenkään (Daredevil). Leffa oli ihan viihdyttävä, ei sen enempää. Ehkäpä mies julkaisee tästäkin joskus Director's Cut -version, joka parantaa elokuvaa.
Info / Palkinnot / Muuta triviaa
Nicolas Cage oli roolistaan Razzie-ehdokkaana (huonoin näyttelijä) Kultainen Vadelma-gaalassa. Elokuvan moottoripyörätemput noteerattiin myös Taurus World Stunt Awards -gaalassa ehdokkuudella "Best Specialty Stunt"-kategoriassa.
Tähdet:
Arvostelija: RetroUljas
Arvostelija: RetroUljas
Tähdet:
Arvostelija: Simpe
Arvostelija: Simpe
© RetroUljas, lisätty 11.1.2011
Leffaraatiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti