Käsikirjoitus: Neal Purvis, Robert Wade, Paul Haggis
Ohjaus: Martin Campbell
Kesto: 2h 24min
Maa: Englanti / USA
Genre: Toiminta
Media: Finnkino
Casino Royale on 21. virallinen James Bond -elokuva.
Elokuva sijoittuu Bondin uran alkuvaiheille ja kertoo tarinan, miten Bondista tuli agentti, joka hän on. Tarina sijoittuu menneiden vuosikymmenten sijaan nykyaikaan. Elokuvassa James Bond (Daniel Craig) jahtaa Le Chiffreä (Mads Mikkelsen), terroristien kanssa toimivaa pankkiiria. Kaikki huipentuu Casino Royalella käytävään pokeripeliin, joka Bondin pitää voittaa tuhotakseen Le Chiffren organisaatio. Bondin avuksi M16:n johtaja M (Judi Dench) määrää Vesper Lyndin (Eva Green).
Näyttelijätyö on vakuuttavaa. Daniel Craig (Layer Cake, Tomb Raider 2) on loistava James Bondin roolissa. Hänen valintansa Bond-näyttelijäksi herätti suurta kitkaa ja vastustusta fanien keskuudessa, ennen kuin leffaa oltiin edes alettu kuvaamaan. En ymmärrä miksi. Hän tuo karismaattisella olemuksellaan Bondiin asennetta ja uhkaavaa vaaraa, unohtamatta samalla huumoria ja hymyä. Minun mielestäni hän voi olla jopa paras Bond. Daniel Craig myös panosti rooliinsa lopettamalla tupakoinnin, hankkimalla lihasmassaa ja treenaamalla ahkerasti. Tämän luulisi olevan myös naisten mieleen, varsinkin kohtauksessa, jossa Bond nousee vedestä vain uimahousut päällään. Kohtaus kopioi ensimmäisen Bondin kuuluisaa kohtausta, jossa Ursula Andress nousee vedestä bikineissä. Elokuvan Bond-tyttöinä nähdään Caterina Murino ja Eva Green (The Dreamers, Kingdom of Heaven). Pääpahiksen roolissa on tanskalainen Mads Mikkelsen (King Arthur, Pusher), joka sopii hyvin kivikasvoisen Le Chiffren osaan. Judi Dench esittää jo viidennen kerran peräkkäin Bondin pomoa, M:ää. Ohjaaja Martin Campbell (GoldenEye, The Mask of Zorro) on ennenkin ohjannut toimintaa ja sen huomaa. Tämä on hänen toinen Bond-elokuvansa. Hän ohjasi myös Pierce Brosnanin ensi-esiintymisen James Bondina elokuvassa Kultainen silmä.
Elokuva on pitkästä aikaa todella hyvä Bond-leffa. Kaksi viimeisintä Bond-elokuvaa olivat olleet varsin aivotonta viihdettä toiminnan ja erikoisvempainten varaan rakennettuna. Siksi tämä tuntuikin raikkaalta tuulahdukselta. Casino Royale on tummasävyisempi ja toiminta on raaempaa verrattuna aikaisempiin Bondeihin, mikä ei ole huono asia. Jos aikaisemmissa elokuvissa toimintakohtaukset olivat "sarjakuvamaisia" Bondin selvitessä tilanteesta kuin tilanteesta lähes naarmuitta, niin tilanne on nyt päinvastoin. Bond ottaa osumaa oikein kunnolla, sylkee verta ja on vähällä kuollakin. Tämä tuo salaisen agentin hahmoon lisää inhimillisyyttä ja realismia. Bond omistautuu tehtävänsä suorittamiseen koko sielullaan, eikä anna minkään estää sitä. Huumoriakaan ei ole unohdettu. Hyviä letkautuksia mahtuu toiminnan sekaan tunnelmaa keventämään. Naisrintamalla Bond ei ole pelkkä naistenkaataja ja hurmuri, vaan tällä kertaa hän rakastuu elokuvan aikana. Minun mielestäni rakkaustarina eteni jotenkin liian nopeasti. Tuntui hätiköidyltä, että Bond oli varsin nopeasti valmis jättämään agenttihommat naisen takia.
Jos mietitään Bond-elokuvien vakiojuttuja, niin apuvälineet ja ihmevempaimet loistavat poissaolollaan, mikä on tällä kertaa hyvä asia. Tässä elokuvassa ei nähdä Q-hahmon tyylistä erikoisvaruste-eksperttiä. Ainoa apuväline on Bondin autossa oleva sydämen elvytyslaite. Se häiritsi, että Bond ei sanonut klassista lausettaan: "Shaken, not stirred". Se olisi pitänyt olla ehdottomasti mukana.
Elokuvan alkuintro osuus on yksi parhaimmista ja tyylikkäimmistä, mitä on koskaan tehty. Tunnussävelen "You Know My Name" esittää Chris Cornell. Elokuvan ensimmäinen ja samalla myös vaikuttavin toiminta/takaa-ajokohtaus tempaa katsojan mukaansa vastustamattomasti. Se pitää sisällään ranskalaista Free Running/Parkour-temppuilua Sebastien Foucanin suorittamana, Bondin yrittäessä pysyä miehen perässä kaikin keinoin. Uskomattomia Foucanin itsensä tekemiä stuntteja. Muutkin toimintaosuudet ovat hyvin tehtyjä. Tarina pitää katsojan otteessaan. Pokeripeli Casino Royalella ja sen seuraaminen voi herättää ensin tylsistymisen ensireaktioita, mutta sekin on toteutettu jännittävästi. Elokuvan ainut huono vai pitäisikö sanoa vaisu osa on sen loppu. Jotenkin sitä odotti Bondin ja tämän päävastustajan Le Chiffren lopullista välienselvittelyä, mutta roisto häipyykin pettymykseksi kuviosta hiukan ennen loppua. Tämä tuo katsojalle olon, että tähänkö tämä nyt loppui, mutta toisaalta sitä ajattelee, että pakkohan tämän on vielä jatkua. Sitä seuraa seesteinen ja vähän pitkästyttäväkin osuus, jossa Bond ja Vesper kuhertelevat ja vannovat rakkauttaan ennen viimeistä toimintakohtausta, joka on tavallaan pettymys ilman Le Chiffreä. Elokuva loppuu loistavasti Bondin lausumiin tuttuihin sanoihin.
Info / Palkinnot / Muuta triviaa
Casino Royale on ollut ehdolla palkintogaaloissa ympäri maailman. Varsinkin brittien BAFTA-gaalassa se keräsi paljon ehdokkuuksia, esimerkiksi paras elokuva, paras näyttelijä, parhaat erikoisefektit, paras kuvaus, paras käsikirjoitus ja paras ääni. Voitto tuli paras ääni -kategoriassa.
Tähdet:
Arvostelija: RetroUljas
Loistava elokuva. Daniel Craig näyttää epäilijöilleen. Paras Bond-elokuva sitten Sean Conneryn aikojen.
Tähdet:
Arvostelija: Simpe
© RetroUljas, lisätty 11.1.2011
Leffaraatiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti